6.2.2011 kirjoitettua...
Jälleen yhden KEHÄSANKARINI jäähyväiset. Olen juuri tullut Tuulimäen boxingsalilta treenaamasta. Tänään seurassani, ajatuksissani, sydämessäni ja mielikuvissani harjoitteli kanssani PERTTI "Purtsi" PURHONEN! Kuulin juuri ennen harjoituksiini lähtöä, kun RENE JÄRVINEN Valkeakoskelta soitti minulle ja kertoi PURTSIN eilen kuolleen! Salilla en pystynyt tai oikeastaan halunnutkaan häivyttää PURTSIA mielestäni! Näin hänet koko ajan siinä vieressäni. Varjonyrkkeilemässä. Lyömässä vasentasuoraansa, perään sitä Purtsimaista oikeata suoraansa. Löimme säkkiä, päärynäpalloa, hyppäsimme narua. Näin Purtsin hymyn välähtävän ja tunsin säkkiä lyödessäni välillä kyynelten valuvan silmänurkistani. Hetkiä PURTSIN seurassa vilahteli mielikuvissani. Istuimme hänen vihreässä AUSTIN SPRITE urheiluautossaan. Kiisimme maantietä tukan hulmutessa tuulessa. Elämä oli tässä ja nyt! Kaikki oli vielä edessämme, maailma oli avoinna! Harjoituksia, illanviettoja, tapahtumia, niin useita! Kuvat vilahtelivat mielessäni! Huh niitä hetkiä, niitä aikoja! PURTSI oli mulle suuri ihanteeni, idoli, niinkuin nyt sanotaan. Hän oli minua viisi vuotta vanhempi ja otti minut 15- vuotiaana suojelukseensa, siipiensä suojaan monella tavalla! En voi unohtaa sitä! Nyt kun suruviesti tavoitti minut, tunnen taas kuinka yksi pala elämästäni on irronnut. Se tuntuu tuskaiselta. Ei auta vaikka sanotaan, että tämä kuuluu elämään. Jokainen pala repii sielua ja jättää vain muistot jäljelle hyvistä hetkistä! Ystävien menetys on aina, joka ikinen kerta korvaamaton asia! Jotain joka on kuululunut elämääsi, on saannut päätöksensä. Aika tiimalasissa valuu, hiekkaa on jäljellä, vaan kuinka paljon? PURTSIN kohdalla se loppui nyt! Lepää rauhassa PURTSI! Tulen muistamaan ilon ja hyvät hetket niinkauan kuin se mulle on mahdollista! Olipa ne hyviä aikoja silloinkin! PERTTI "Purtsi" PURHONEN KEHÄSANKARINI!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti