lauantai 21. elokuuta 2010

ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA 21.8.2010

Istun parvekkeella kuppi kahvia ja pari ruisleipää lautasella. Tuuli humisee puissa ja aurinko paistaa pilvien limitse. Helteet ovat ohitse, mutta ainakin vielä tänään tarkenen parvekkeella kun huopa on jalkojeni ympärillä. Olen tullut Kisahallista aamupäivän treeneistäni ja en tiedä miltä näytti, mutta sen tiedän että tuntui ainakin hyvälle! Rakastan tätä nyrkkeilyn yksinkertaisuutta kun varjonyrkkeilen kehässä ja lyön vasenta suoraa, vasen, vasen, pieni liikkuminen, vasen oikea suora. Yritän olla nopeampi kuin oletettu vastustaja. Aktiivisempi, tehokkaampi kuin "vastustajani", tehden sen useammin, uudelleen ja uudelleen! Välillä kompinatioita, vasen, oikea suora, vasen oikea suora, vasen koukku, vasen, vasen suora, oika alakoukku, vasenkoukku ylös ja uudelleen ja uudelleen. En tiedä olenko nopeampi ja tehokkaampi kuin "vastustaja", mutta yritän olla. Samam säkin ja pallojen kanssa. Sama taas huomenna, ylihuomenna, ensi viikolla, ensi kuukautena, koko tänä vuotena! Ihanaa yksinkertaisuutta! Olisipa elämä yhtä yksinkertaista. Yrität se jokaisena päivänä olla hyvä. Rakstaa ja välittää. Mutta olenko sittenkään nopampi ja tehokkaampi kuin "vastustaja" Jotenkin tuntuu että tämä elämä ja ihmissuhteet ovat paljon vaikeampia ja monimutkaisempia juttuja kuin nyrkkeily! Jossa ihana yksinkertaisuus, tunnollisuus päivittäin johtaa kiitokseen ja tyytyväisyyteen. Tuntuu että en voi kyllä tämän elämäni aikana ymmärtää sitä tässä elämässä, miksei elämässäkin voisi yksinkertaisesti nauttia vain sellaisena kuin se on? Miksi se aaltoilee, muuttuu, etsii koko ajan uutta, uusia väyliä elämänvirralle? Musta tuntuu että tämä ihmiselämä joka on niin lyhyt kuitenkin, niin eikö sen voisi elää ilman suurempia juttuja? Vain rakastaen ja välittäen? Hmm, ikä näköjään tuo enemmän pohdittavaa kuin luulisikaan. No, huomenna yritän taas olla nopeampi ja tehokkaampi kuin oletettu vastustajani Kisahallissa aamupäivän treeneissäni. Olenko sitä? En tiedä mutta yritän huomenna, ylihuomenna, viikon päästä, ensi kuukautena, tämän vuoden loppuun. Ihanaa yksinkertaisuutta! Taidan olla liian yksinkertainen tähän elämään. Toivottavsti on kuitenkin vielä paljon eriä jäljellä ja elämää ja rakkautta ja välittämistä! Jatketaan elämää ELÄKELÄISEN KEHÄKULMASTA katsoen! Rakastan BEATLESIEN I`M A LOSER kappaletta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti