keskiviikko 28. marraskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

YRJÖ PIITULAINEN ja ensimmäiset ammattilaisottelut! 19.10.1945 oli isäni ensimmäinen ammattilaiskoitos Göteborgissa, minullekin niin hyviä muistoja herättäneessä Messuhallissa. Jonne oli kertynyt 3500 ihmistä katsomaan illan otteluja. Isäni kohtasi siellä ruotsalaisen LENNART BOQVISTIN, kenen kanssa hän ei ollut vielä amatöörinä nyrkkeilytkään. Ja ammattilaisavaus sujuikin loistavasti ruotsalaislehtien otsikoidessa; "PIITULAINEN KVÄLLENS MAN" "PIITULAINEN PUBLIKFAVORIT PÅ PALTONS PROGALA". Ja otteluselostukset kertoivat; YRJÖ PIITULAINEN-LENNART BOQVIST. PIITULAINEN alkoi hyvään amatööritapaansa ja yritti johdonmukaisesti etäisyysnyrkkeilyä. Hänen iskunsa osuivat hyvin.
Ruotsalainen yritti lähinyrkkeilyä. mutta PIITULAINEN irtautui siitä. Toisessa erässä PIITULAINEN oli loistava ja sai ruotsalaisen jo horjahtamaankin. Seuraava erä oli tasainen. PIITULAINEN oli kumman passiivinen. BOQVIST hyökkäili, mutta hänen lyöntinsä eivät olleet lujia. Neljännessä ja viidennessä erässä oli PIITULAINEN jälleen oma itsensä. Ruotsalainen meni neljännessä erässä lattiaankin. PIITULAINEN leikki suorastaan kissaa ja hiirtä vastustajansa kanssa. Viidennen erän puolivälissä osui PIITULAISEN oikean käden lyönti BOQVISTIN leukaan ja juttu oli selvä. Ruotsalainen kaatui kehäköysiin ja kannettiin siitä pukuhuoneeseen. PIITULAINEN sai nyrkkeilynsä ja voittonsa johdosta paljon suosiota. Illassa  nyrkkeilivät myös kolme muuta suomalaista. VILLE SALMINEN kohtasi HUGO ANDERSSONIN, jolle suomalainen hävisi kovassa ja tasaisessa ottelussa pistein. STEN SUVIO ja tanskalainen HENRY NIELSEN nyrkkeilivät tasapelin, niin kuin myös OIVA PURHO, joka nyrkkeili ruotsalaisen JOHAN NILSONIN kanssa.



8.1.1946 oli seuraava ammattilaisottelu nyt Tukholmassa ja lehdet kertoivat otsikoissaan; PIITULAINEN AHMAISI DRESCHERIN SUUPALANA! Eilen Tukholman ammattilaiskilpailuissa YRJÖ PIITULAINEN voitti Tanskan HANS DRESCHERIN erotuomarin keskeytettyä ottelun 3. erässä. DRESCHERIN oltuaan 8. kertaa kanveesilla. PIITULAISESTA tuli yleisön suosikki ja hän saanee ottelusopimuksen Englantiin. OLLE TANDBERG sai samassa illassa luovutusvoiton JACK PORTERISTA tämän käytyä 16 kertaa kanveesilla, keskeytys tapahtui 7. erässä. Tukholmassa tiistaina suoritetuissa ammattinyrkkeilyotteluissa voitokkaana mukana ollut YRJÖ PIITULAINEN palasi eilisessä Tukholman-laivassa matkaltaan vilkkaana, hymyilevänä ja iloisena, kuten aina ennenkin. Saimme tilaisuuden lyhyeen keskusteluun tämän nyrkkeilykehien hurmurin kanssa, jolloin hän lausui seuraavaa; Ottelu oli melko helppo. Tanskalainen DRESCHER oli minua paljon hitaampi, mutta hänhän olikin parhaimmilaan jo kymmenisen vuotta sitten. Kun hän itse huomasi, ettei hänen nopeutensa riitä minulle, hän turvautui sitomiseen ja pitelemiseen, joten ottelumme oli kaiketi melko huono. Löin hänet kai ainakin kahdeksan kertaa kanveesille, ja viidennessä erässä hän sitten oli jo niin väsyksissä, että kehätuomari keskeytti. Millainen oli TANDBERGIN ja PORTERIN ottelu? Ei PORTERISTA ollut TANDBERGIN vastustajaksi. Hän oli voimiltaan liian heikko. Hän kävi kanveesilla kai ainakin 16 kertaa ja ennen kahdeksannen erän alkua hän oli täysin tajuttomana nurkassaan, joten hänen avustajansa luovutti. Mutta ei TANDBERG myöskään erityisemmin nyrkkeilyt, hänen iskuistaan puuttui nukuttavuus. Mitä otteluja on lähitulevaisuudessa tiedossa? Maaliskuun 1. päivänä minun pitäisi otella Göteborgissa ja vastustajaksi tulisi joku hollantilainen keskisarjan mies. Suostuin ylemmän sarjan otteluun, mutta panin kuitenkin ehdoksi, että vastustajani ei saa painaa enempää kuin 70 kg. Oma painoni on 66,5 kg, joten tuollainen ero on aivan riittävän suuri. TANDBERG suorittaa samalla kertaa pääottelun, hänenkin vastustajakseen hankitaan joku hollantilainen. Keskusteluja on ollut otteluitten järjestämisestä minulle myös Ranskaan, mutta ne ovat toistaiseksi  vasta valmisteluasteella. Varsin mieluisan uutisen kuulin Tukholmassa, GUNNAR BÄRLUND lähtee ensi keväänä tai kesänä kotimaahan ja suorittaa tulomatkalla Tukholmassa ottelun TANDBERGIA vastaan. Samaan tilaisuuteen järjestetään minullekin ottelu, ja sen jälkeen  on tarkoitus panna pystyyn ammattinyrkkeilyt täällä Suomessakin. Saa sitten vain nähdä, kuinka  valuutta-ym. kysymykset järjestyvät niin, että tänne saadaan joku ulkomaalainenkin huipputekijä. Näin kertoili YRJÖ PIITULAINEN kahden voitetun ammattilaisottelun jälkeen.


perjantai 23. marraskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

KOHTI ENSIMMÄISTÄ AMMATTILAISOTTELUA! YRJÖ PIITULAINEN, välisarjan mestarinyrkkeilijämme antautuminen ammattinyrkkeilijäksi ei tullut yllätyksenä. Hänen siirrostaan rahasta nyrkkeilijäin joukkoon on kärypuhein pakinoitu nyrkkeilypiireissä jo pitemmän ajan, sillä on tiedetty, etteivät hänen henkilökohtaiset välinsä SNL:n kanssa ole olleet kaikkein parhaimmat. Ja muutenkin on PIITULAINEN itse sitä mieltä, että meillä on vallalla väärä käsitys edustuskelpoisten nyrkkeilijöiden antautumisesta ammattilaisiksi. Tapanahan on ollut, että edustavimmat nyrkkeilijämme ovat ottaneet tämän askeleen vasta sitten, kun he ovat tavallaan jo ohittaneet huippukuntonsa ja ikää alkaa karttua 30 vuoden paikkeille. Luonollista on, etteivät tälläiset nyrkkeilijät enää pysty esittämään ammattilaiskehissä parastaan. Ammattinyrkkeily on luonteeltaan aivan toisenlaista kuin amatöörinyrkkeily. Säännöt ammattilaiskehissä ovat huomattavasti vapaammat kuin amatööreillä. Senhän me olemme huomanneet jo niissä harvoissa ammattilaisotteluissa, jotka meillä on suoritettu. Tyypillisesti ammattinyrkkeily on myös lujempaa ja ottelijalta kuntoa kysyvämpää, sillä ottelevathan ammattilaiset keskeisissä kamppailussaan vähintään kuusi erää, normaalien erämäärien ollessa tavallisesti 10 erää.
Tällainen ottelu vaatii kehittyneeltäkin amatöörinyrkkeilijältä lisää kokemusta, harjoittelun tiukennusta, keskittymistä yhteen ratkaisevaan otteluun, ettei heti kärkeen lamaannuttavaa takaiskua synny, jottei ura heti kärkeen tulisi katkaistuksi. PIITULAINEN on tietääkseni nykyisin 24.vuotias, siis parhaimmassa kehitysiässä. Hänellä on siis aikaa syventyä ammattinyrkkeilyn lujuutta kysyviin kamppailuihin ja tehostaa kehätyöskentelynsä kovuutta. Tätä nopeatyylistä ja vilkasmielistä nyrkkeilijää on moitittu "pelleilystä" ja iskujen heikkoudesta, mutta  ei suinkaan teknillisestä valmiudesta. Häntä katsellaan mielellään nyrkkeilykehässä. Ruotsissa hänellä on hyvä nimi ja siksi hän nykyisin lieneekin halutuin suomalainen nyrkkeilijäkyky sikäläisiin nyrkkeilykehiin. Ammattinyrkkeilijäin riviin sai PIITULAISEN ongituksi meilläkin hyvin tunnettu tukholmalainen ammattinyrkkeilyn promoottori HJALMAR PALMQVIST skandinaavisissa nyrkkeilypiireissä tunnettu Mr, PALTONIN nimellä. Hän perusti Tukholmalaisen ammattilaisten erikoisjärjestön ABS;n ja on ollut mm. tunnettujen ruotsalaisten nyrkkeilijäin HARRY PERSSONIN, MARTIN TANCREDIN, OSCAR ANDREN, GUNNAR BERGRENIN ja NISSE RAMININ managerina. Hän on tunnettu rehellisenä miehenä, joka on viimeistä piirtoa myöten täyttänyt nyrkkeilijöittensä toivomukset. Hänellä on myös hyvät "liikesuhteet" muihin maihin. Kirjallista sopimusta PALMQVISTIN kanssa PIITULAINEN ei ole tehnyt, antanut vain suullisen suostumuksensa, mutta saamieni tietojen mukaan allekirjoitetaan sopimus tämänkuun  puolivälissä. Ruotsista saapuneet tiedot kertovat myös, että KURT KREUGER, LENNART BOQVIST ja NISSE ANDERSSON ovat liittyneet PALMQVISTIN "talliin", ja että myös Ruotsin amatööriliiton puheenjohtaja, toimittaja OSCAR SÖDERLUND olisi pikkusormellaan mukana tässä ammattilaisyhtymässä, joka tekee kaikkensa, että heidän ensimmäinen ammattilaiskilpailunsa, joka pidetään syyskuun puolivälissä Göteborgissa, koetetaan saada mukaan myös jokin venäläinen raskaampien painoluokkien nyrkkeiljä. Se lienee nykyisin vaikeaa.

perjantai 9. marraskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

NYRKKEILYN, MUSIIKIN JA TANSSIN VOIMALLA TOIMITETTIIN YRJÖ PIITULAINEN POIS AMATÖÖRIEN RIVEISTÄ! Ennen kuin siirrymme isäni viimeiseen amatööriotteluun ja poikkeuksellisen suureen jäähyväisjuhlaan, kävi isäni nyrkkeilemässä Vuoksenniskalla järjestetyssä Maaseutu-Helsinki ottelussa. Välisarjassa 67 kg peri voiton varmasti ja nopeasti VN:n YRJÖ PIITULAINEN helsinkiläisestä M.GRANÖSTA. PIITULAISEN teknillinen tyrmäys tapahtui ensimmäisessä erässä, joten tämä hänen hänen viimeinen amatööriottelunsa oli komea voitto, jolla hän kruunasi kunniakkaan amatööriuransa siirtyessään ammattilaisten talliin. Tämä ei ollut kuitenkaan se ihan viimeinen amatöörimatsi, sillä Viipurin Nyrkkeilijät järjesti 9.9.1945 YRJÖ PIITULAISEN jäähyväisjuhlanyrkkeilyt, jossa oli urheilua ja taidetta! Isot ilmoitukset lehdissä kertoivat Messuhallin juhlanyrkkeilyssä olevan mukana taiteilijat KURT WALDEN, ANSA IKONEN-TAUNO PALO, ORVOKKI SIPONEN-KLAUS SALIN, VILI VESTERINEN-TOIVO MANNINEN, HENRY THEEL, kuuluttajana ARVO LEHESMAA ja orkesterina 12 miehinen SINIPOJAT. Nyrkkeilyotteluissa nyrkkeilisivät HANSSON-PIITULAINEN, VRETLING-LAINE, SANDHOLM-RYTKÖNEN, OLLI LEHTINEN-NIKULAINEN, AHTI LEHTINEN-KRUK, KURKI-SIEWERS!
Ja niinpä menenkin suoraan tähän ikimuistettavaan nyrkkeilyiltaan ja annan parin suuren lehtijutun kertoa mitä silloin tapahtui. Reipasotteiseen viipurilaiseen tapaan järjestivät Viipurin Nyrkkeilijät Viipurin viimeiselle suurelle taitonyrkkeilijälleen YRJÖ PIITULAISELLE jäähyväisjuhlat hänen siirtyessään ammattilaiseksi. Jo Viipurissa VN oli huomannut, että cabare-numeroilla voidaan helposti täyttää heikon nyrkkeilyohjelman aukot. Tätä periaatetta he noudattivat Helsingissäkin. Nyrkkeilyä oli vain puoli ohjelmaa, sillä niin on sanottava kuudesta ottelusta ja toinen puoli oli taide ja cabaretluontoisia esityksiä. Tavalliset nyrkkeilykilpailut vetivät viime kilpailukaudella Helsingissä Messuhalliin noin 3000 katsojaa. Niin kai olisi käynnyt nytkin, mutta Messuhalli oli täynnä. 7000 ihmisen rynnätessä lehtereille. Joten "viihdytysohjelma" veti vähintään toisen puolen katsomosta. Ja sen se ansaitsikin , sillä se oli täyspainoisempi kuin nyrkkeilyohjelma! Nyrkkeilyottelut olivat näet melko keskinkertaisia. Vain pääottelu YRJÖ PIITULAISEN ja BÖRJE HANSSONIN välillä oli korkeata luokkaa, mutta sekin päättyi jo 2. erässä PIITULAISEN lujan palleakoukun vuoksi, sillä HANSSON joutui ottamaan täyden luvun. Siihen mennessä nähtiin erinomaista nyrkkeilyä.
Varsinkin PIITULAINEN oli parhaimmillaan. Hän esitti nopeata, iskuvalmista, puhdasta ja teknillistä hyökkäys-ja puolustusnyrkkeilyä. Vaikka HANSSONIKIN oli nopea, niin PIITULAINEN oli vielä nopeampi. Sen vuoksi HANSSON oli pahassa pulassa, sillä aina kun hän yritti rohkeammin hyökätä ja avasi suojauksensa iskuun, pamahti PIITULAISEN suora tai iskusarja sisään. Ottelun päätyttyä VALLE RESKO lausui muutamia kaipauksen sanoja tämän hetken parhaalle ja kaikkien aikojen parhaimpiin kuuluvalle amatöörinyrkkeilijällemme ja toivotti hänelle menestystä ammattilaisen ohdakkeisella polulla. VN:n puheenjohtaja A.LINDELL ojensi sitten YRJÖ-pojalle pienen kukkakimpun jäähyväiseksi. Messuhallin yleisö tulee varmasti kaipaamaan PIITULAISTA, sillä hän on todella nähtävyys nyrkkeilykehässä ja harvoin häntä tämän jälkeen varmasti saadaan kotikehässä katsella, kun ammattilaisvero on niin korkea ettei kilpailuja paljon järjestetä.
Taideohjelma järjestettiin myös hyvän kuuluttajan ARVO LEHESMAAN ansiosta ikään kuin nyrkkeilyn merkeissä. Ja sopivasti ohjelma olikin muuten koottu, mutta alussa SINIPOIKIEN swing-naukuminen KURT WALDENIN loisteliaasti esittämän Chopinin Ass-duuri Poloneesin ja Lisztin11. unkarilaisen rapsodian edellä oli vähän liian vastakohtaista. Sitä paitsi WALDENIN esitys muutenkin oli yleisön enemmistölle liian arvokasta ja hyvää, jotta se olisi osannut sitä kuunella. Lähemmäksi yleisöä pääsivätkin ja täyden menestyksen saavuttivat muut esiintyjät; ANSA IKONEN ja TAUNO PALO lauluillaan. ORVOKKI SIPONEN ja KLAUS SALIN tanssinumeroillaan. EINO KATAJAVUORI humoristisella xsylofooni-numerollaan. HEBRY THEEL laulullaan sekä VILI VESTERINEN ja TOIVO MANNINEN hanureillaan. Vielä viimeinen juttu ammattinyrkkeilijäksi siirtyvästä YRJÖ PIITULAISESTA, ikään kuin "siunauksena" hänen amatöörinyrkkeilyurastaan otsikolla PIITULAINEN EI PELLEILYT!
Syyskuun toisena sunnuntaina oli Messuhalliin keräytynyt yli 7000 katsojaa.Silloin suoritti 24-vuotias YRJÖ PIITULAINEN jäähyväisottelunsa, lupaava välisarjalainen oli päättänyt saurata oppi-isänsä STEPA SUVION polkuja. Kun tämä miellyttävä yleisön suosikki vuonna 1940 muistokilpailuissa saavutti ensimmäisen mestaruuden kevyessä sarjassa, pelkäsivät jotkut uutta tähdenlentoa. Mutta SUVIO ja muutkin pojan tuntevat olivat eri mieltä. Nuorukaisen kunto oli luotu ankaran harjoituksen tuloksena. Loistavan tekniikkan, ilmiömäisen ottelusilmän ja terävän älyn sekä pettämättömän ruumiinhallinan omistava PIITULAINEN voitti sen jälkeen ylivoimaisesti kaikki maamme kevyt-ja välisarjalaiset sekä mm. sellaiset ulkomaalaiset kuin unkarilainen VOLNOVIES-VADJAN, saksalainen TRITTSCAKIN, tanskalaiset KAJ FRANKIN ja EDVIN PEDERSENIN, ruotsalaiset HUGO ANDERSSONIN, NILS LEWININ, GÖSTA PETTERSSONIN, BERNHARD ENGSTRÖMIN ja monta muuta. Nyt kohtasi nimekäs tekniikkamies BÖRJE HANSSON hänessä tyrmääjänsä. Ja kuitenkin on hän kokenut saman saman elämyksen kehässä vain KURT KREUGERIA vastaan otellesaan. PIITULAINEN ei nyt pelleilyt! Yleisö on aina ihaillut hänen kaunista ottelutapaansa, mutta osa on moittinut häntä liiasta näyttelemisestä, joka vaikuttaa vastustajan aliarvioimiselta. Siihen on ehkä ollut syytä. Mutta voimme yhtä hyvin olla eri mieltäkin. PIITULAINEN on luonteeltaan puhdasverinen kannakselainen, iloinen, leikittelevä, kovassa kilvassakin pojan mielellä riehakkaasti temppuileva ja liikkeitensä joustavuudesta itse nauttiva.
PIITULAINEN sai nyrkkeilykärpäsen erikoislaatuisella tavalla. Yksitoistavuotiaana hän sattumalta joutui Viipurin Voimailijoiden pikkujouluun ja siellä SUVION polvelle. Syntyi ystävyys, joka on jatkunut ja vahvistuu yhä. SUVIO huomasi, että pojasta voi tulla valtti. Ja hän teki nuorukaisesta loistavan nyrkkeilijän. Tämä on PIITULAISEN mielipide. Hän tunnustaa, että SUVIO osasi käsitellä aloittelijaa aivan oikein, opettaen harjoittelemaan tarpeeksi keveästi, mutta silti tiiviisti. Epäitsekkäästi opettaja korjasi oppilassaan ne virheet, joista itse oli joutunut kärsimään uransa alussa. Sitä todistaa PIITULAISEN vakuutus, ettei hänellä kertaakaan ollut niin voimakasta aallonpohjaa, että hän olisi halunnut lopettaa. Jo nuorena vesselinä hän ihaili urheilijoita ja kehän makuun päästyään havaitsi nyrkkeilyn vastaavan hänen urheilijaihannettansa. Se oli gentlemanniurheilua, jossa saattoi ajatellen voittaa. Mutta se on kovaa ja vaatii jatkuvaa harjoitusta. Nykyaikana harjoitus tulee kalliiksi, ja jos suorittaa valmentautumisen niin täydellisesti kuin suuret ottelut vaativat, kärsii siitä eittämättä leipätyö. Suuriin otteluihin joutuva urheilija saa ratkaista monta pulmallista kysymystä, jotka ovat ristiriidassa amatöörisääntöjen kanssa. Pitäisi saada korvaus menetetyistä työpäivistä, mutta sellaista eivät amatöörisäännöt tunne. Täytyy pelata siis rehtiä peliä, antautua ammattilaiseksi. Silloin saa myös parhaat mahdolliset vastustajat. Tästä samasta kysymyksestä kirjoitti MATTI JÄRVINEN hiljan ja urheilulehtemme ovat referoineet hänen vakaumuksensa, siihen yhtyen. PIITULAINEN suhtautuu ammattilaisotteluihinsa mahdollisimman tasapuolisesti. Hän uskoo, että hänen karjalainen luonteensa auttaa vastoinkäymisissä aivan samalla lailla kuin ennenkin. Hän on varautunut kaikkeen mahdolliseen. Mutta yritettävä on silloin, kun kykenee. Ystävillensä hän lausui kilpailujensa päättäjäisjuhlassa; Älkää huolehtiko minusta - en minäkään kanna huolta teistä, yritän vain parhaani! Lokakuussa PIITULAISELLE on suunniteltu jo kaksi kovaa ammattilaisottelua Ruotsissa. LENNART BOQVISTIA ja KURT KREUGERIA vastaan. Onpa siellä suunniteltu ammattilaisten maaottelua, johon tulevat lisäksi suomalaiset SALMINEN ja SUVIO. Nyrkkeilyn ystävät vilkuttavat vilpittömästi tälle miellyttävälle nuorukaiselle ja toivovat sydämestänsä hänelle jatkuvaa menestystä. Mutta välisarjan edustuksemme muuttuu taas heikoksi. KURKI, RÄMÄNEN ja LAAKSONEN jäävät kilvoittelemaan paremmuudesta ja toivottavasti ottavat mallia PIITULAISESTA. Siinäkin suhteessa että PIITULAINEN on otellut 147 kilpailua, mutta niihin mahtuu vain 7 häviötä, joista suurin osa on tapahtunut uran alkuaikoina.


torstai 8. marraskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

SENSAATIO UUTINEN, YRJÖ PIITULAINEN JÄTTÄMÄSSÄ AMATÖÖRINYRKKEILYN! Lähes tämän Mestarit-Lehdistö ottelujen jälkeen levisi Suomen lehdissä kulovalkean tavoin tieto YRJÖ PIITULAISEN aikovan ammattinyrkkeilijäksi ja on tekemässä ruotslaisen HJALLE PALTONIN kanssa ammattilaissopimuksen, tarkoituksena aloittaa 19.10.1945 uransa Ruotsissa. Sitä ennen kävi isäni vielä kolmet amatöörikilpailut ja ensimmäinen niistä olikin kevään 1945 Karjalan Nyrkkeilymestaruuskilpailut Lappeenrannassa. Ne olivatkin oikein kunnon karkelot karjalaiseen tyyliin. Ensin ottelussaan YRJÖ PIITULAINEN voitti Inkeroisten PAULI SIHVOLAN keskeytyksellä ensimmäisessä erässä ja kun sunnuntaina nämä Karjalan kolmannet nyrkkeilymestaruuskilpailut jatkuivat Lappeenrannan ratsastusmaneesissa, jonne oli saapunut runsaasti yli 1000 henkeä päivän jännittäviä loppuotteluja ja niiden yhteydessä tapahtuvia juhlallisuuksia seuraamaan. Ottelujen välillä kultamitalimies STEN SUVIO ja YRJÖ PIITULAINEN suorittivat kahden erän näytösottelun, jossa saatiin nähdä kahden taitonyrkkeilijän mestarillista iskujenvaihtoa ja ryöppyjä sekä myöskin väistötaidon silmiähiveleviä hienouksia. Ja vaikka PIITULAINEN saapui välittömästi näytösottelun jälkeen kehään, hallitsi hän silti ylivoimaisesti PENTTI SAARTIA vastaan käymäänsä ottelua. PIITULAINEN osoittautui jälleen todelliseksi taitonyrkkeilijäksi, jonka iskuissa on kyllä tehoa, mutta samalla myös silmää hivelevää kauneutta. Hänen väistötaitonsa on myöskin erinomainen. Illalla kello 19.00 alkoi nyrkkeilymestaruuskilpailujen reipasohjelmainen lopettajaistilaisuus kylpylälaitoksen kasinossa, joka oli täynnä kiitollista yleisöä. Ravintolan orkesteri soitti koko illan rattoisaa musiikkia, tervehdyssanat lausui YRJÖ PIITULAINEN, joka myös esitteli ohjelman välillä yleisölle kultamitalimies STEN SUVION, karjalaisen lausujamestarin EINO HYYRYSEN ja Karjalan innokkaan urheilujohtajan ALBIN LINDELLIN. Kauppias VALLE RESKO hauskuutti yleisöä humoristisilla lauluillaan ja taiteilija EINO HYYRYNEN mehevillä jutuillaan. Mieltymyksellä kuultuja yksinlauluja esitti taiteilija P.HEIKIÖ rouva HAPPOSEN säestämänä. Illan ohjelmassa oli myös runsaasti yhteislaulua. Lappeenrannan Nyrkkeilijäin puheenjohtaja W.DREWS jakoi kunniapalkinnot, jotka saivat seuraavat nyrkkeilijät U.FERNELIUS, LEO LINDBERG, TOPI RYTKÖNEN, SALOMON LAASONEN, YRJÖ PIITULAINEN, AARNE PIIPARINEN ja OLAVI MALLENIUS sekä J.RUOHOLA. Näin kolmannet Karjalan nyrkkeilymestaruuskilpailut onnistuivat hyvin ja olivatkin aikamoiset karkelot karjalaiseen tyyliin.

maanantai 5. marraskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

MESTARIT LEHDISTÖ OTTELUT! Kun nyt on alkuun päästy näissä mielipiteissä, jotka lainehtivat lehtien palstoilla toinen toistensa jälkeen, niin edellinen kirjoitus poiki jälleen uuden kirjoituksen, nyt nimimerkki R.E.X;n kirjoittamana. Olin tilaisuudessa lukemaan edellisen jutun käsikirjoituksen, ja se synnytti eräitä ajatelmia mielessäni. Eräät ovat väittäneet, että YKÄ on diiva, "tanssiva pelle", "köysineliön marionetti" yms, kun taas toiset sanovat, että eipäs ole! Miten asia sitten lieneekin, niin kyllä meistä tuntuu omituiselta lukea miehelle viaksi hänen urheilullista ylivoimaansa, joka sallii tuoda kovan ja armottoman köysineliön sisäpuolelle myöskin pisaran huumoria. Meidänhän pitäisi päinvastoin olla tyytyväisiä siitä, että meillä on yleisölle tarjottavana sellainen ylivoimainen naurava pelle, mitä YKÄ on. Jollei hän päätä heti ottelujaan, "murhamiehen ilmeellä", niin eihän siitä pidä pahastua - ei edes vastustajan, jolla on tilaisuus kehittyä samalle tasolle.
Emme myöskään usko, että YKÄN niin sanottu pelleily olisi ylimielisyyttä. Silloinhan olisivat esimerkiksi "Sänkä" GUSTAFSSONIN ja KURRE WECKSTRÖMIN triplaesitykset jalkapallossa yhtä hyvin todistuksia ylimielisyydestä ja eiköhän PIITULAISEN "kehäpelleily" ole luonteeltaan aivan samaa. Me muistamme YKÄN vielä pienenä heiveröisenä ja paljasjalkaisena pojannaskalina Repolan Sisun jalkapallojoukkueen keskushyökkääjänä Viipurissa. Muistammepa vielä lisäksi YKÄN ensimmäisen "julkisen" nyrkkeilyesiintymisenkin. Se tapahtui samoihin aikoihin rekisteröimättömien poikaseurojen "Urheilupoikien" ja "Tiiliruukin Riennon" välisessä nyrkkeilyottelussa, johon pääsyliput mm. myytiin salaa! PENTTI FRIMAN vainaja, joka muuten edusti "Urheilupoikien" painikahdeksikon raskasta sarjaa, oli saannut ylipuhuttua isänsä OSKI FRIMANIN luovuttamaan Viipurin Voimailijan kehän tähän "maaotteluun". Raskassarja oli muistaakseni alle 62kg ja ERKKI KAARTINEN edusti siinä "Urheilupoikia", YKÄ PIITULAISEN otellessa siellä niin sanotussa sarjassa alle "varttikilo", joka lienee ollut alle 35 kg. Jollemme muista väärin, YKÄ sai päihinsä tässä ottelussa! Ennen kuin YKÄ niiltä ajoilta on kehittynyt nykyiselle tasolleen, niin sihhen on tarvittu valtavaa innostusta ja paljon kieltäytymyksiä. Kun  hän nyt on vihdoin päässyt huipulle, niin suomme totisesti mielihyvin hänelle tilaisuuden pieneen "kehähuvitteluun", sillä tie huipulle ei ole ruusuilla tanssimista.
Ja palatakseni vielä nyrkkeilyyn  sekä vuoteen 1945 oli isäni seuraava ottelu 26.4.1945 jälleen MESTARIT-LEHDISTÖ ottelut Helsingin Messuhallissa, yleisön täyttäessä sen jälleen ääriään myöten täyteen. Siinä illassa YRJÖ PIITULAINEN kohtasi lujaiskuisen ja vasenkätisen PAAVO RÄMÄSEN ja spekuloitiinkin etukäteen muutaman kuuukauden kilpakehästä poissa olleen YRJÖ PIITULAISEN voivan saada vastustajan aiheuttamia maksavaivoja. Ja näin siinä sitten selostuksen mukaan kävi; Illan kiintoisin ottelu nähtiin välisarjassa, jossa YRJÖ PIITULAINEN osoitti olevansa ehdoton ykkönen tässä sarjassa. Hän näytti nyt, että turhaan häntä on "pelleilystä" moitittu, kyllä hän osaa nyrkkeillä kaikkein parhaimpaan tapaan, kun vastus on riittävän hyvä.
Rehti PAAVO RÄMÄNEN antoi ensimmäisessä erässä PIITULAISELLE lujia paukkuja niin kasvoihin kuin sydänalakohtiinkin, mutta ne PIITULAINEN vastaanotti kipua kärsimättä. Kun hän sitten pääsi ottelun herraksi, joka tapahtui jo ennen ensimmäisen erän loppua, niin hän osoitti jälleen olevansa todella hyvä nyrkkeilijä. Toinen otteluselostus kertoi; YRJÖ PIITULAINEN osoitti jälleen olevansa teknillisesti vallan toisella tasolla kuin kaikki muut tämän hetken amatöörimme. Vaikka P. ei vielä ollut kunnossa, niin silti hän piteli PAAVO RÄMÄSTÄ niin pahoin, että ihmetellä täytyi, miten tämä kesti kolme erää otettuaan kahdesti täysosumista lukuakin. P.n iskuissa on terävyyttä, milloin hän haluaa. Hän  osaa iskeä niin nopeasti ja tarkasti, että kun iskuihin lisäksi tulee painoa, niin ei kenenkään ole hauskaa joutua hänen kanssaan samaan kehään. P:llä on niin nopea tilannetaju ja isku sekä väistötaito, että hän alituiseen yllättää vastustajansa ja saattaa heidät hölmistymään.



torstai 1. marraskuuta 2018

NYRKKEILYKEHÄN SATUPRINSSI YRJÖ PIITULAINEN

MAAILMAN MENOA! Otsikolla MAAILMAN MENOA artikkeli kertoo; Nyrkkeilymestarimme YRJÖ PIITULAINEN on saanut Ruotsin lehdissä kiitosta ja ylistystä elegantista nyrkkeilytyylistään. Hänen häviönsä KREUGERILLE ei ollut mikään selvä ja kiistaton, vaan hyvin monet asiantuntijat ovat pitäneet hänen taitoaan siksi vaakuttavana, että voiton olisi pitänyt tulla hänelle. Uusi Tukholmalainen iltapäivälehti EXPRESSEN sai jostain tietoonsa, että PIITULAINEN oli kesällä menettänyt Viipurissa kaiken omaisuutensa, niin tarkaan, että hänen oli pitänyt lentää Tukholmaankin lainapuvussa ja asusteissa. Tämä sai lehden suunnittelemaan jotain ystävänpalvelusta PIITULAISELLE, joka eräänä päivänä hiljan puettiin eräässä Tukholmalaisessa vaatetusliikkeessä kiireestä kantapäähän EXPRESSENIN laskuun. PIITULAINEN oli enemmän kuin tyytyväinen ja lehti väittää huomanneensa PIITULAISEN sipaisevan kädellään silmänurkkaansa ennen kuin lähti liikkeestä pois. Joka tapauksessa Tukholmalainen lehti ansaitsee tunnustuksen reilusta suhtautumisestaan sodan seurauksista kärsimään joutunutta karjalaisnyrkkeilijää kohtaan. Ja viimeksi vielä artikkeli YKÄ KEHÄSSÄ.
Eräänä päivänä vastaani tuli muuan nyrkkeilymies, joka pyysi minua selittämään, millaisena minä näen YRJÖ PIITULAISEN kehässä? Eikö häntä yleensä liiaksi kehuta hänen suorituksiinsa ja mahdollisuuksiinsa verraten? Kerron seuraavassa suurin piirtein naapurille vastaamani asiat. YRJÖ PIITULAINEN on ensinnäkin kehittänyt nopeutensa niin ilmiömäiseksi, että hän on melkein saavuttamattomissa tavalliselta vastustajalta ja täten yllättää tämän nopeilla iskusarjollaan, antaakseen jälleen seuraavassa hetkessä vastustajalleen pienen hengähdystauon. Ymmärrettäväähän on, että hän myöskin tarvitsee ilmaa, voidakseen taas toimia. Mieleeni ovatkin erikoisesti jääneet hänen suorittamansa kumarrukset ja sukellukset, joita hän suorittaa vastustajansa harhaan johtamiseksi ja joiden aikana hän saa hengityselimilleen riittävän määrän ilmaa, voidakseen taas toimia vasymättömällä nopeudella. Toinen seikka, johon olen kiinnittänyt huomioni, on seuraava. Kun PIITULAINEN hyvän jalkatyönsä sekä useampien peräkkäin suoritettujen pää ja vartataloväistöjensä avulla on onnistunut johtamaan vastustajansa perusteellisesti harhaan, ei hän voi olla hymyilemättä. Mielestäni edellä mainitut teot ovat ne syyt, joiden tähden sanomalehtien kirjoittajat ja osa yleisöä arvostelevat kirpeästi hänen esityksiään. Tämä tapahtuu kuitenkin aiheetta, sillä nyrkkeilijän menetymisen tärkeimpiä ehtoja on, mitä paremmin osaat jallittaa tai niin sanotusti johtaa vastustajasi harhaan, sitä helpommin hän on voitettavissa. Ja toiseksi, jos vastustaja "kuumenee" toisen hymyilystä eikä kykene hillitsemään itseään, niin hän ei myöskään kykene enää ottelemaan normaalisti. Onhan tässä mahdollisuus olemassa, että YKÄ käyttää tunnettua hymyään taktikoidessaan, mutta en sitä oikein usko, sillä tunnen hänen rennon ja äärettömän vilkkaan poikamaisen luonteensa, joten onnistuttuaan jossain suorituksessa, ei hän voi olla hymyilemättä, eikä hän voi sille mitään. Usein kuulee yleisön kehottavan PIITULAISTA lyömään vastustajansa "ulos", mutta hän ei ole kuulevinaankaan ja antaa ottelutoverinsa palata täyteen kuntoon ja ottelee täyden ajan. Tämä osoittaa, että hän on tosi nyrkkeilijä, hän elää nyrkkeilyn lumoissa ja nauttii otteluistaan. Hauskaa on yleisöllä silloin kun YKÄ nousee kehään, se saa nähdä koko rahan edestä, eikä useinkaan voi pidätellä nauruaan, kun mestari jallittaa kehässä toveriaan. Allekirjoittanut onkin Y.P.;n esittämän nyrkkeilysuunnan ihailija ja uskon, että on toisiakin, jotka ihailevat hänen erinomaista nyrkkeilyään. Voidaanko vielä vaatia suomalaiselta nyrkkeilijältä kauniimpaa ja nopeampaa sekä teknillisesti parempaa esitystä, kuin hänen esityksensä ovat olleet? Joulukuun maaottelussa Tukholmassa ja useissa otteluissa maaseudulla Ruotsissa PIITULAISEN osaksi ovat tulleet erinomaiset arvostelut, antavat aiheen sanoa, että YKÄ on lähinnä täydellistä amatöörinyrkkeilyn ihannenyrkkeilijää. URKKA